ETUSIVU » Blog » Vanhimmat festivaalit eripuolilla maailmaa

Vanhimmat festivaalit eripuolilla maailmaa

Jos yrität miettiä vanhinta festivaalia, voi olla että mieleen tule musiikki- tai elokuvafestivaaleja. Sana festivaali yhdistetään nykyisin lähinnä kesäisiin festareihin. Mutta festivaali tarkoittaa kaikkia säännöllisesti pidettäviä juhlia, ja on peräisin latinan sanasta “festivus”, joka tarkoittaa juhlallista. Ihmiset ovat halunneet juhlia aina. Juhlia on järjestetty luonnonilmiöille, kuten auringolle sen kierron mukaan, esimerkiksi keskikesällä ja keskitalvella, ja jumalille, sadonkorjuulle, keväälle, jne. Monet meidänkin tänä päivänä juhlistamista päivistä, esimerkiksi monet kirkkopyhät, ovat alunperin olleet pakanallisia juhlia, joilla on ollut erilainen merkitys, ja jotka kirkko mukautti omiin juhliinsa sopiviksi. Joitakin ikivanhoja festivaaleja juhlitaan edelleen pitkälle alkuperäisessä muodossaan, ja niissä on todella moninaisia ja mielenkiintoisia perinteitä. Tässä muutamia vanhimmista tunnetuista festivaaleista, joiden historialliset juuret tunnetaan melko hyvin.

Nowruz

Nowruz, Novruz tai Navruz, on ns. iranialainen uusi vuosi, jota juhlitaan kevätpäiväntasauksen aikaan. Silloin suoritetaan kevätsiivous ja aloitetaan uusi vuosi puhtaalta pöydältä. Tarkkaan ei tiedetä kuinka vanha Nowruz festivaali on, mutta sen arvioidaan olevan peräisin ainakin noin 3,000 vuoden takaa. Miljoonille ihmisille Nowruz on sekulaarinen juhlapäivä, mutta sen juuret ovat eräässä maailman vanhimmista edelleen aktiivisista uskonnoista, zoroastrianismissa, ja heille se on pyhä juhla.

Nowruz
Nowruz

Siivoamisen lisäksi perinteeseen kuuluu, että jokainen perhe valmistaa itselleen “haft-seen”, eräänlainen onnenpöytä, joka symboloi erilaisia toiveita seuraavalle vuodelle. Haft-seen tarkoittaa seitsemän S:ää, jotka tulevat persiankielisistä sanoista. Nowruz päivästä alkaa 13-päiväinen juhlinta, jonka aikana tavataan sukulaisia ja keskitytään tulevaan vuoteen. 13. päivänä juhlaa varten kasvatettu rairuoho viedään jokeen tai muuhun vesistöön, ja annetaan sen ajelehtia veden mukana pois. Näin päästetään irti vanhasta ja toivotetaan uusi tervetulleeksi.

Lohikäärmevene festivaali

Tämä on kiinalainen festivaali, joka sai alkunsa n. 300eaa, ja jota juhlitaan viidennen kuun viidentenä päivänä, eli toukokuun 5. päivänä. Perinteisesti kalenterin viides kuukausi on pahan onnen kuukausi, jolloin myrkylliset eläimet, kuten tuhatjalkaiset ja skorpionin alkavat ilmestyä, ja ihmiset sairastuvat helposti. Juhla on täynnä perinteitä ja taikauskoa, ja on sekoitus muinaista lohikäärmeen palvontaa ja juhlaa runoilija ja ministeri Qu Yuanin muistolle, joka hukuttautui rituaalisesti korruption vuoksi. Juhlintaan kuuluvat lohikäärmevenekilpailut ja bambunlehtiin käärityt riisikakkuset. Lohikäärmevenekilpailut kuvastavat ihmisten yrityksiä pelastaa Qu, ja riisikakut symboloivat pelastajien yrityksiä houkutella kalat jättämään Qun ruumis rauhaan.

Diwali

Diwali, Deepavali tai Dipavali on valon juhla hindu, sikh ja jain uskonnoissa. Sitä juhlistetaan pohjoisen pallonpuoliskon syksyllä, ja se symboloi kuinka valo voittaa pimeyden, hyvä pahan ja tieto luulon. Valo symboloi tietoa ja tiedostamista. Juhlan aikana temppelit, kodit ja liikkeet valaistaan kirkkain valoin, ihmiset siivoavat kotinsa, pukeutuvat kauniisti, syövät herkkuja, ja asettelevat diya-öljylamppuja ja kynttilöitä ympäriinsä. Festivaali kestää viisi päivää, ja se kulminoituu kolmanteen päivään, joka on hindukalenterin Kartika-kuukauden pimein yö. Gregoriaanisessa kalenterissa juhla on yleensä loka-marraskuussa. Sen arvioidaan olevan jonkinlainen fuusio muinaisen Intian sadonkorjuujuhlinta, ja siitä on merkintöjä vanhoissa sanskritinkielisissä kirjoituksissa 750-luvulta saakka.

Aoi Matsuri

Kiotossa vietettävä Aoi Matsuri alkoi 700-luvulla, ja sen juhlinta jatkuu edelleen. Sitä vietetään toukokuun 15. päivänä, ja juhlintaan kuuluu mahtava kulkue keisarilliselta palatsilta Kamo-pyhäkköön, johon osallistuu yli 500 ihmistä pukeutuneena Heian-kauden asuihin.

Aoi Matsuri
Aoi Matsuri

Varmuudella festivaalin syytä ei tiedetä, mutta ilmeisesti tuolloin oli sarja luonnonkatastrofeja, joiden oletettiin johtuvan Kamo-pyhäkön jumalattarista. Keisari antoi jumalille lahjoja, jonka jälkeen katastrofeja ei enää tullut, ja festivaalista syntyi perinne. Festivaalia kutsutaan myös salkoruusufestivaaliksi, koska kulkueen osallistujat kiinnittävät  salkoruusun lehtiä asuihinsa.

Comments are closed.